Vaikka vuosi on vierähtänyt sairaslomaillen ja kyynärsauvojen kanssa liikkuen, niin ei vuosi mikään huono ole ollut! Kuvia on kertynyt sadoittain ja paljon on tullut tehtyä kaikenlaista kivaa, joten valinnan vaikeus postauksen kuviksi oli hankalaa!
Kuvia on kertynyt valtavasti etenkin ruuista ja leivonnaisista, jotka olisi tehnyt mieli julkaista kaikki. :,D
Tammikuu
Itselleni tämä vuosi on ollut hyvinkin poikkeavanlainen. Mursin hevosen selästä tippuessani sääreni juuri ennen vuoden vaihdetta. Vuosi alkoi kirurgisella osastolla pötkötellen, metallikehikko kiinnitettynä jalan luihin.
Yhdeksän vuorokauden sairaalassa olon jälkeen kotiuduttuani, mies leipoi minulle suloisen parane pian kakun. <3 Tammikuu vierähti aika lailla makoillen.
Helmikuu
Jalka alkoi sietämään enemmän pystyssä olemista, joten askartelin Huvikumpu-kilpailutyötäni, jolla sijoituin lopulta kolmanneksi.
Osallistuimme myöskin siskoni kanssa Arctic Chocon suklaakurssille, jossa opettelimme valmistamaan konvehteja. <3
Maaliskuu
Paljon askartelua ja leipomista.
Huhtikuu
Pääsin kipsistä eroon ja sain alkaa varaamaan jalalle puolta painoa.
Kävimme ihastuttavilla kevätmessuilla, johon tutustuin pyörätuolin kyydissä. Mielenkiintoinen kokemus sekin! Hämmentävää miten törkeästi ihmiset tunkeilivat eteen, joten kuvasaldokin jäi ihan onnettomaksi, vaikka kuvattavaa kyllä olisi olut. Sain todella olla skarppina ja suojella jalkaani, ettei kukaan vaan sitä enempää murjoisi.
Huhtikuussa laittelin siemeniä itämään ja uskaltauduin puuhastelemaan enemmän hevosten kanssa.
Toukokuu
Hevoset pääsivät toukokuun viides päivä laitumelle. Ajoin pellolla autoa ja vedin peräkärryssä laiduntolppia.
Miehet kasasivat syksyllä syntymäpäivälahjaksi saamani uuden kasvihuoneen. <3
Kylvin kasvimaalaatikkoihini siemenet. Niiden hoitaminen onnistui erityisen helposti murtuneen säärenkin kanssa, kun laatikoiden reunalla pystyy istumaan. <3
Siivosin vanhankin kasvihuoneen toivottamaan uudet taimet tervetulleiksi.
Kissa toi vaskitsan näytille.
Kuun lopussa meille valmistui vielä pienoinen kesäterassi ladon seinustalle.
Kesäkuu ja Heinäkuu
Kesästä nauttimista!
Elokuu
Sadonkorjuuaikaa, leivontaa ja ruoanlaittoa oman maan antimista.
Vierailimme Olgan Farmilla. <3
Työkaverin kanssa vierailin avoimet puutarhat päivänä ihmisten puutarhoissa, kuten villissä pihassa.
Syyskuu
Teimme perinteisen retken Ypäjälle suomenratsujen kuninkaallisiin. 6.9 vietetään suomenhevosen päivää, jonka kunniaksi raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Suomen Hippos ry antaa liputussuosituksen. Meillä liputettiin ihan yönkin yli Tippa-suomenhevosemme kunniksi. Todellisuudessa kävi niin, että lippu takertui ruostuneeseen lipputankoon kiinni eikä tullut alas. Isäntä kaatoi lipputangon seuraavana päivänä traktorin kanssa. Tanko sai sen jälkeen hiomakäsittelyn, uuden maalipinnan, uuden nupin, uudet narut ja uuden lipunkin.
Vierailtiin Apulandiassa.
Jalan takia, kun en ole päässyt remontoimaan, niin vaihtelin makuuhuoneessa ja olohuoneessa tekstiilejä ja tein muutamat taulut vahakankaasta ja keittiöpyyhkeestä.
Jalan takia, kun en ole päässyt remontoimaan, niin vaihtelin makuuhuoneessa ja olohuoneessa tekstiilejä ja tein muutamat taulut vahakankaasta ja keittiöpyyhkeestä.
Syyskuussa vietettiin myös syntymäpäiviäni.
Lokakuu
Pidettiin peli-iltoja ja vierailtiin Hirvaskankaalla Huutokauppakeisarin huutokaupassa.
Osallistuin toista kertaa Nukkekotiharrastajien kerho-iltaan. Nämä kerho-illat tulevat jatkossakin korvaamaan ratsastustunnit, vaikka koipi kuntoon tulisikin. Ratsastelut oman hevosen kanssa saavat riittää. <3
Käytiin Suuressa Snadissa, jossa äitini ja minun opettajanpöytä-työmme sijoittui jaetulle toiselle sijalle.
Marraskuu
Kuukauden kohokohta oli ehdottomasti kuun lopussa käynti fysioterapeutin luona. Pääsin toisesta kyynärsauvasta eroon ja sain alkaa varaamaan jalalle pikku hiljaa täyttä painoa!
Joulukuu
Vaikka sääri on edelleen poikki, niin olen kyennyt lenkkeilemään yhden kepin kanssa, eikä jalka ole siitä ottanut nokkiinsa. Myy on päässyt lenkeille mukaan. <3
Joulukuun yksi kohokohta on herkullisten jouluruokien nauttiminen.
Käythän tästä vierailemassa muidenkin muistoja - 2016- postauksissa.
Sulla on takana monipuolinen vuosi. Kylläpä olet joutunut kärsimään pitkään jalkasi vuoksi. Toivottavasti se paranee pian.
VastaaPoistaHelmikuun alussa on seuraava kontrolli, sitten arvioidaan tarvitaanko leikkausta vai näkyykö kenties paranemisen merkkejä. Vuosi vierähti odotellen, mutta tosiaan sain kyllä paljon tehtyä kaikenlaista kivaakin. :D
PoistaJalan vuosi tuo hevosen vuosi (en tiedä, mikä meneillään kiinalaisessa kalenterissa, mutta noinkin voiis nimetä vuoden)
VastaaPoistaKyllä tämä todella jalan vuosi on ollut ja sen mukaan on pitänyt mennä. :D
PoistaIhmeen paljon olet pystynyt puuhaamaan jalasta huolimatta. Itse olisin varmaan masentunut ihan totaalisesti samassa tilanteessa. Ihania herkkuja kuvissasi :)
VastaaPoistaJalassa ei onneksi ole ollut mitään särkyjä, joten suomalaisella sisulla sitä on vaan kaikenlaista yrittänyt puuhailla. :,D Olen kyllä karsinut menoja paljon ja ajatellut itsekkäästi itseäni. Vaikka jalka ei ole liikkumisista ottanut nokkiinsa, niin liikkuminen vieraissa paikoissa on ollut henkisesti raskasta. Loistavasti joka paikasta on selvitty, mutta ihan kaikkia paikkoja ei todella ole invaliideille suunniteltu! Tosiaan, kun joka askelta joutuu miettimään, että varmana pysyy pystyssä ja pääkoppa väkisin miettii tulevaa; mitenhän ne portaat, mitenhän se liukkaus... niin kotitumisen jälkeen tuppaa olemaan aika nuutunut olo. :D Kerrankin, kun olisi ollut aikaa lähteä kyläilemään, niin kyllä sitä on vaan omaa parastaan ajatellut, että mitä sitä lähteä riskeeraamaan (hissittömiä kerrostaloja, pihaportaita, huonosti hoidettuja liukkaita pihoja..). Onneksi rakastan ihan kotoilua ja tekemistä olen kyllä keksinyt! Ja, kun on saanut tehdä rauhakseen ajan kanssa kiirehtimättä, niin sitä on kyennyt tekeään vaikka mitä enkä ole pitkästymään päässyt. :D
PoistaToivon että jalkasi parantuu täysin kuntoon, kova koettelemus! Hyvää Uutta Vuotta!
VastaaPoistaKyllä siitä tulee loppuiän riasa jäämään, mutta voisi se kyllä edes luutua! :D Mukavaa Uutta Vuotta! <3
PoistaOlipa se herkullinen vuosi. :)
VastaaPoistaOnnea ja terveyttä uudelle vuodelle!
Kiitos ja samoin myös sinulle! <3 :)
PoistaOlen tämän varmaan ennenkin sanonut, mutta olet mahdottoman sitkeä sissi! Toivotaan, että jalka alkaisi hiljalleen luutua, eikä uutta leikkausta enää tarvittaisi!<3
VastaaPoistaIhanan valoisasti suhtaudut, etkä ole jäänyt tekemättömänä makaamaan. Niin paljon hienoja juttuja olet saanut aikaiseksi! Tuo luokkahuone on edelleen musta niin huikea!<3
Iloa ja onnea vuoteen 2017!<3
Kiitos Taina! <3 Se on tätä suomalaista sisua! Periksi ei anneta, eikä heikkouksia näytetä. ;) Ai, kamala, jos sitä olis vain jäänyt sängynpohjalle makoilemaan! Iso kiitos kuuluu kyllä myös tuolle ukko kullalle, joka on toteuttanut toiveitani, jotta olen kyennyt touhuamaan kaikenlaista; vienyt rikkaruohoämpäreitä ja penkkejä sinne tänne jne.. Itselle pitää osata ja kyetä nauramaan, sillä jaksaa paljon! Olen nauranut tänä vuonna varmaan enemmän, kuin koskaan! :,D
PoistaEi tässä selvillä vesillä vieläkään olla. Raudat voi lähteä taipumaan ja ruuvit irtoilemaan. Leikkaus olisi joka tapauksessa edessä, joten riskillä tässä nyt rasituksen lisäämistä kokeillaan. :D Ihana vuosi on ollut, mutta tosiaan ens vuosi voisi olla kyynärsauvaton. :,D Hyvää Uutta vuotta! <3
VastaaPoistaSinun vuoteesi on kyllä mahtunut vaikka mitä, toivotaan, että jalan paraneminen menisi parempaan suuntaan! Olet kyllä hyvä kokki, ihan kuola valuen seuraan instassakin herkullisia ruokakuviasi. :D Oikein hyvää uutta vuotta 2017! <3
VastaaPoistaKiitos! <3 Oli kyllä mukava vuosi, mutta meni kyllä ihan pelottavan nopeasti. Vastahan se oli toukokuu ja mies näperteli meille tuon terassin! :D Ihanaa, kun on ollut aikaa leipoa ja kädentaidoille.. <3 Oikein mukavaa alkanutta vuotta! <3
PoistaOnpa sinulla ollut kova vuosi jalan suhteen, mutta muuten varmasti ihana vuosi. Kuvat täynnä ihanaa tunnelmaa ja tekemisen meininkiä.
VastaaPoistaYllättävän kauan tässä on nyt haluttu odottaa luutumista, joten vuosi todellakin meni koipea tuijotellen. Mutta tosiaan onneksi paljon olen saanut kaikenlaista tehtyäkin! :D
PoistaMoikka, täällä eräs jolla myös Tippa-heppa, tosin Tippa on vain yksi poniherran useista rakkaista lempinimistä, mutta paljon Hänellä käytössä.
VastaaPoistaLueskellut ja nauttinut olen jutuistasi monta kertaa, aiemmin en ole kommentoinut.
Mahtava vuosi, kaikkinensa, kuitenkin.
Kadehdin teitä bloggareita, jotka saatte omasta elämästänne näin pysyvän päiväkirjan. Ja meille muille iloa.
Ratsastustuntien lopetus? Etkö aio enää hepan kyytin palata? Ymmärrän toki, itse kertaalleen ranteeni tosi pahasti murtaneena, mutta uudelleen rohkaistuneena. No, hevosista voi nauttia onneksi niin paljon muutoinkin kuin kyydissäistuen. Onneksi on hepat. Zemppiä!
Hepat. <3 Kunnon hevostelua kaipaan kaikista eniten. Nyt olen sentään itse kyennyt valjastamaan Myy poniamme ja päässyt itsekseen kärryajelemaan. <3
PoistaEi ratsastus pelota. Aion vain ratsastustunneilla käymisen (vierailla hevosilla ratsastamisen) lopettaa. Niin oli aikomuskin ennen onnettomuutta, mutta päätin sen sitten tehdä näköjään hieman näyttävämmin ja mieleenpainuvammin. :,D Lähtisi nyt vaan kävely sujumaan paremmin, niin tuon oman polleen selkään aion kyllä heti kiivetä. Oma heppa on niin hyvän tuntuinen, että tuntuu, etten nuista tuntihepoista saa oikein mitään irti. Sit, jos me oikein ruvetaan metsittymään, niin täytyy pyytää opettaja omalle tallille. :D Tunneilla olen oikeastaan käynyt vain saman henkisten ihanien heppaihmisten vuoksi. Itekseen päivittäiset heppailut, kun tuppaavat olemaan niin yksinäisiä. :)
Kyllä voin lämpöisesti suositella blogin pitämistä! Ei sinne tarvitse mitään romaaneja rustailla, mutta vaikka vain kohokohtia kuvien muodossa. Vuodet menevät niin nopeasti ja muisti on surkea, että sitä on välillä ihana selata ja muistella blogista mitä sitä onkaan tullut tehtyä. :D
Tipalta Tipalle terveisiä! :D Niin ja kiitos! <3 Oikein hyvää alkanutta uutta vuotta!
Paljon on kaikenlaista sattunut ja tapahtunut!
VastaaPoistaIhan monipuolinen vuosi oli. :D
PoistaVaiheikas vuosi jota sääriluu on joka vaiheessa sävyttänyt. Onneksi pahin on ohi 💕
VastaaPoistaKuvissa viehätti kaikkein eniten nuo suklaiset hevosenpäät ja miehesi pyöräyttämä
ja koristelema parane pian - kakku. Tuo on niin miesten tapaista että kevennetään
tunnelmaa huumorilla 🙂 Naisten tapa taitaa enemmänkin olla myötätunnon
tarjoaminen (ehkä jopa surkuttelu). Peppi Pitkätossu on myös kiva !
Hyvää puuhavuotta 2017 🐴 🐎 🐈
On kyllä ollut jalanvuosi. :P
PoistaHepanpäät kakun tein serkkuni ratsastuskilpailuihin ja pään mallin otin hänen verkkokauppansa (www.jouhetar.fi) logosta. :) Parane pian kakku oli kyllä huvittava, mutta kuitenkin suloinen ele. :)
Samoin sinulle, oikein puuhakasta alkanutta vuotta! <3
Kylläpä on viime vuosi mennyt pitkästi toipuessa.
VastaaPoistaAivan ihanan näköisiä herkkupöytiä.
Ihmeen kauan ovat odotelleet luutumista, vaikka ennuste oli heti, että saattaa jäädä luutumatta. Ens kuussa selviää onko operaatio edessä; sitten ei enää odotella luutumista. :)
PoistaMukava kooste vuodestasi! Taas vesi kielellä katselen noita kaikkia herkullisia kakkujasi ja muita tarjoiluja :) Aika tsemppari olet ollut tuon jalkasi kanssa, onneksi nyt alkaa jo vissiin helpottaa. Onnea uudelle vuodelle!
VastaaPoistaTutuisi, että rasituksen lisääminen ei ole jalan rautoja vääntänyt (mikä on ollut vaarana) ja rasitus todella olisi tehnyt jalalle vaan hyvää. Melko hyvältähän jalka on kuitenkin tuntunut koko ajan, vaikka poikki on ollut, eli vaikea sanoa, onko siellä luutumista vieläkään tapahtunut. Helmikuun alussa on tuomiopäivä. :) Oikein hyvää alkanutta uutta vuotta myös sinulle! <3
Poista