perjantai 3. helmikuuta 2017

Murtuneen säären kuulumisia

Tänään minulla oli aamupäivällä röntgenkuvaus ja heti perään ortopedin aika. Kyllä sain taas useasti kuulla kuinka vakavasta vammasta onkaan kyse. Vammaan ja siihen nähden miten kauan olin kyynärsauvojen varassa, liikun kuulemma yllättävän hyvin. Kovasti sitä myös ihmetellään, miten jalka on ollut niin kivuton; mikä tietenkin on vain hyvä asia. Kuvat eivät siis edelleenkään näyttäneet luutumisen kannalta hyvältä. Rustopinnan tuntumassa on luupala, josta ilmeisesti on verisuonisto kuollut. Positiivista kuvissa oli kuitenkin se, että kaikki raudat ovat pysyneet paikoillaan, eli tämä luupalakin on ilmeisesti jotenkin arpikudoksilla jne tuettuna.

Kerta liikkumiseni on niin "hyvää" eikä särkyjä ole niin edelleen jatketaan jalan rasittamista, venyttelyjä ja lihaskunnon ja liikkuvuuden parantamista. Jos liikkuminen vähän paranee, eikä takapakkia oteta niin lähden kokeilemaan töihin palaamista puolipäiväisenä, kuuden viikon kuluttua.
Seuraava kuvaus on toukokuussa (jos vain jalka sinne asti kestää), jolloin tarkistetaan ettei ainakaan mikään olisi muuttunut pahemmaksi. Vaikka nyt ehkä säästyttäisiin leikkaukselta, niin jossain vaiheessa nilkassa voi ruveta vaivaamaan mm. nivelrikko ja se voi vaatia ylemmän nilkkanikaman jäykistämistä. Nyt kuitenkin itselläni ihan positiiviset fiilikset. Fyssari ja lääkintävahtimestarikin näyttivät vihreää valoa, kun katsoivat liikkumistani. 😁 Fyssarilla oli vähän kiire, mutta sovittiin, että varaan sen luokse ihan kunnon ajan. Sain nipun venyttelyohjeita, mutta akiles ja olisko ollut gastrocnemius lihas ovat niiin jäykkiä, että ammattiapu niiden vetreyttämiseen voisi olla ihan paikoillaan...


Meillä herkuteltiin eilen isännän leipomilla laskiaispullilla, kun heppaystäviäni tuli meille kyläilemään. 💗 Viikonloppuna pitäisi tekaista Runebergintorttuja


Mukavaa viikonloppua!

5 kommenttia:

  1. Tsemppiä, hieno homma, että jalka kuntoutuu! Onpa sulla katevä mies :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä hoidan meillä muut leivonnaiset, mutta pullataikinaa en edes yritä tehdä! Mies on niin mestari pullien leivonnassa. :D <3

      Nyt eletään kyllä jänniä aikoja koiven kanssa; tuleeko se kestämään. :D Liukkaat kelit saisivat kyllä loppua, niin pääsis lenkkeilemään!

      Poista
  2. Aloitin kuntoutuksen ratsastamalla hevosellani kouluratsastusta; vitjat kävi vatsalihaksiin ja murtuneeseen jalkaan tuli tehtyä (vahingossa) juuri sellaista kiertoa jalkapöytään mitä fyssari käski tehdä. :D <3

    VastaaPoista