lauantai 25. helmikuuta 2017

Mega-jytky suklaa ja nikkeliallergia epäilyjä

Sain eilen hauskan viestin messengerin kautta; olin arvannut megatobleronen painon oikein, joten voitin Citymarketin arvonnasta tällaisen hienon pötkelön. 4500g ja 78cm suklaata! <3




Arpaonni suosi myöskin muutama viikko sitten, kun voitin Mansikoitajajavaahtokarkkeja blogin arvonnassa ihanat keittiöpyyhkeet. Ihan on miun väriset! <3


Eilen herkuttelimme Tobleronella, mutta myös isännän nimipäivien kunniaksi tekaisin lontoonrae-hyytelökakun. Pohja on ihan perus voi-keksiseos. Täytteenä vatkattu flora vanilla, purkki maustamatonta tuorejuustoa, yksi liivatelehti, kaksi Pandan valkosuklaata sulatettuna ja lontoonrae-suklaalevy pieneksi hakkelukseksi pilkottuna. Namskis!


Ratsastukseni kannalta säät eivät ole oikein suosineet ja kentän kunto on ollut melko surkea. Lunta satoi jään päälle ihan reippaasti, mutta se on niin höttöistä, että jää tulee samantien näkyviin. Maastoon en ole yksikseen uskaltanut lähteä, vaikka tammuska on ollutkin ihan super mussukka. Putomista en pelkää, mutta jos hevonen on hyvin jännittynyt, niin tämän jalan kanssa on hyvin epämiellyttävän tuntuista köröttää selässä. Kyllä me kuitenkin kentällä vähän ollaan hummailtu, onhan tammalla sentään hokit (nastat) kengissä. <3  

Ostin Tipalle Jouhettarelta nikkelittömät ja sinkittömät kuolaimet. Se ei ole suustaan mikään vahva (sitä ei tarvitse repiä ohjista, että jarruttaa), mutta siltä aukesi viime kesänä suupielet ja nytkin on ratsastaessa suupieliä kovasti kutittanut, joten pähkäilin, että jos se onkin allerginen kuolainten metallille. Juu`u hevosellakin voi olla esim. nikkeliallergiaa. 
Näillä uusilla kuolaimilla suupieliä on edelleen kutittanut, mutta ei läheskään niin paljoa. Alkukokeilut vaikuttaisivat siis hyvältä!


Videon pätkällä muutama laukannosto. Laukka on ollut Tipalle kasvun aikana enempi ja vähempi vaikeaa. Välissä on ollut hyviäkin kausia, kun laukat ovat nousseet hyvin ja laukka on rullannut, mutta sitten on ihanat suomen kelit tulleet vastaan; liian kuivaa ja kovaa tai liian märkää ja liukasta.. 

Etenkin viime vuoden aikana olin jo vähän huolissani, kun laukat näyttivät nousevan todella huonosti. Itsehän en siis viime vuonna ratsastanut kertaakaan, mutta Tipan liikuttaja oli kyllä osaava ja kokenut ja olisi kyllä pitänyt saada laukat nostettua. Tippa oli tässä nyt puoli vuotta lähes olemattomalla liikutuksella, mutta tauko näköjään teki vain hyvää! Sillä varmaan oli jotain kasvukipuja. Eläinlääkärikin sanoi kuinka suomenhevonen on hidas kehittymään ja etenkin selkä kehittyy vielä seitsemän vuotiaaksi asti. Tirppa täyttää nyt kesäkuun lopussa seitsemän vuotta. 

Laukat ovat nousseet nyt molempiin suuntiin aika hienosti; siihen nähden, että pohja ei ole mikään kaikista parhain ja lihaskunto on olematon ja kaiken kukkuraksi itselläni on oikea jalka miltein pois pelistä. Liikutusten vähyyteen nähden olen myös hurjan tyytyväinen hevosen tyytyväisyyteen (miellyttää ratsastajaa) ja malttiin säilyttää rauhallisen tempon ja jarru toimii! Näen videosta lihaskunnon puutteen ja voi vitjat, jos sitä saisi kehitettyä niin menommehan näyttäisi oikeasti ihan kivalta. Tahdon ratsastusmaneesin, jossa olisi aina pohja kunnossa! Pelto olisi suht hyvässä kunnossa, mutta lumenpaljous nostaisi hevosen jalkoja niin paljon, että tällä tämän hetkisellä tasapainollani löytäisin varmaan itseni hevosen kaulalta makaamasta. 😂 Sanoisinko, että nyt on vähän turhautunut fiilis.. Motivaatio olisi ihan huipussa. Kilpakentille meillä ei kuitenkaan ole tulevaisuudessa hinkua tai haaveita, mutta halua on kehittyä ihan omaksi iloksemme ja nauttia siitä.


Hevostelun lisäksi on tullut jälleen ministeltyä. Liityin Nukkekotiharrastajien lisäksi Nukkekotiyhdistykseen, josta viime viikolla ilmestyi ensimmäinen jäsenlehti. <3 


Jos on MM-hiihtoja ja hyppyjä seurannut, niin sellaiset sääolosuhteet on meilläkin ollut. Kisapaikalle meiltä, kun on vain kymmenisen kilometriä. Talviselta näyttää ja tuntuu. Lunta on pyrytellyt, mutta myös aurinkokin on ihan kivasti paistellut. 

tiistai 21. helmikuuta 2017

Kukkapenkki suunnitelmia

"Autotallin luiska" (autotalli ei ole enää autotalli käytössä) on myös täytyisi/haluaisin tehdä listalla. Pihaan kurvatessa vastassa on alakuvan näkymä. Saa olla viimeinen kesä, kun katselen nuita kaameita ränniviritelmiä! Talon muoviverhoilusta on kulunut jo jokunen vuosi. Ulkoverhous on nätti, mutta ärsyttää, kun viimeistely on jätetty kesken nuiden rännien osalta ja alaovikin kaipaa yhtenäistä verhoilua! 



En löytänyt luiskasta kesäisempiä kuvia, mutta vasemmalla puolella kasvaa lähinnä liljoja ja rumpuputkissa kuukausimansikoita. Oikeanpuoleisissa rumpuputkissa ei kasva mitään, koska japaninmarjakuusi on ne miltein valloittanut. Lisäksi oikealla kasvaa hieman herttavuorenkilpeä marjakuusten välissä.  

19.03.2015 (vasen)

19.03.2015 (oikea)

  • Rumpuputket haluaisin "piiloon" laudotuksen taakse. Mitä niihin kasvamaan? En vielä tiedä.
  • Oikea puoli on miltein peittynyt marjakuusella ja näin saisi peittyäkkin.
  • Vasemman puolen kivetyksen haluan pitää rikkaruohottomana.
  • Vasemmalla puolella kukkivat liljat kauniisti, mutta haluan siitä helppohoitoisemman, joten liljat saavat lähteä! Penkissä viihtyy nääs myös vuohenputki! Penkki on uudistettava täysin. 
  • Jos jatkaisi vasemman puoleista kivetystä rumpuputkien päällä ja tekisi pienen pitkulaisen kukkapenkin vain puisen tuen (jonka aion hävittää) taakse. Viherpeukaloilta ihastelin tällaista valmista perennapenkkiä.

Tällaisia suunnitelmia tänään mielessä. Nyt, kun keksin, että teen valtavia säästöjä, kun annan mieheni leikata hiukseni (edellisessä postauksessa tästä enemmän), niin rahaa ei kulu parturissa käymisiin. Voisin siis sijoittaa nämä "tulot" "puutarhahömppään". 😀



sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Anna miehesi leikata hiuksesi

Säästin rahat kevään kukkapenkkiä varten laittamalla (miehen sanoin pakottamalla) mieheni leikkaamaan hiukseni. 💗 Lopputulokseen olen hurjan tyytyväinen. 💗 Täydellinen A-malli ja ohennus. En ole näin tyytyväinen varmaan koskaan ollut parturista tulon jälkeen! Kerrankin uskalsin sanoa, että miten haluan hiukseni leikattavan ja yhteistyö toimi! Pitää kyllä hommata ihan parturisakset. Voi miten paljon minulle tulee jäämään rahaa kukkapenkkien laittoon! 😍 Etuhiusteni leikkuun hallitsen itse.

Ennen

Jälkeen

tiistai 14. helmikuuta 2017

Muotoon leikattu kuusiaita

Eilen aamupäivällä hedelmätarhassa näytti vielä tältä. Taustalla rönsyinen kuusiaita ja puolikuolleita luumupuita.


Päivän aikana luumupuut saivat lähdön. Hedelmätarhaan jäi kriikuna, koristepäärynäpuu, Ersta koristeomenapuu, hevoskastanja sekä Pirja, Samo ja Huvitus omenapuut. Nyt joku ihana taimitarha voisi ryhtyä kanssamme yhteistyöhön ja auttaa lajikkeiden uudistamisen kanssa. 😉 Jäljelle jääneet loputkin puut alkavat olemaan niin vanhoja, että nekin on kohta uudistettava. 😔



Tänään oli sitten kuusiaidan vuoro. Mies ajeli ensin pensasleikkurilla maastakäsin niin korkelta kuin ylsi ja loppu hoidettiin yhdessä. Minä ajoin traktoria ja mies vaappui traktorin kauhassa. Hidasta puuhaa. Kyllä tuossa jokunen tunti vierähti, mutta lopputulokseen olen erityisen tyytyväinen. 💚 








lauantai 11. helmikuuta 2017

Kettuja kuvissa

Tällä kertaa riistakameraan oli tallentunut neljänsadan pupukuvan ja videonpätkän lisäksi muutama kettu otoskin. Kuvissa näyttäisi olevan kaksi eri kettua; valkotassu ja mustatassu. Alin kettukuva on otettu tänään aamupäivällä keittiön ikkunasta. 
Osa videopätkistä oli vain muutaman sekunnin mittaisia; liekö johtunut pakkasesta?







maanantai 6. helmikuuta 2017

Jumppaa hevosen kanssa ja puutarha haaveiluja

Lauantaina olin toista kertaa Tipan selässä. Koulusatulan kanssa sain murtuneenkin jalan hiukan paremmin kylkeen kiinni ja sain vähän käytettyäkin jalkaa. Menimme kentällä kouluratsastusta. Lähinnä vain tepasteltiin, mutta me jopa ravattiin! Ei uskoisi, että hevonen on ollut niin vähäisellä liikunnalla! Lihaskuntohan on ihan nolla, mutta se oli yllättävän notkean ja kuuliaisen tuntuinen!



Tänään oli erityisen kaunis aurinkoinen pakkaspäivä. Onneksi on akkukäyttöiset kengänlämmittimet keksitty! Olen niin viluinen varpaistani, että kylmetyn sen vuoksi helposti. Mutta, kun on varpaat lämpöiset niin pysyy muutenkin lämpöisenä. <3


Pihalla kierrellessä haaveet ovat jo kovasti keväässä ja kesässä. Jos vain koipi pysyy kasassa, niin uskon ettei se tule paljoa hidastamaan menoani. 

Hedelmätarhan luumupuut alkavat olemaan kaatokunnossa ja sen takana oleva kuusiaita pitäisi siistiä, kun viime vuonna se jäi tekemättä. Nyt tulen kykenemään traktorin rattiin, jotta isäntä voi sitten traktorin kauhasta siistiä aidan. Ruusupensaat (alakuvan oikeassa reunassa) kaipaisivat harjateräksestä tuet.




Takapihan kolmion mallinen puolenhehtaarin koivikko (ylä ja alakuvassa) kaipais aitaa tien viereen, tuosta tolpalta mäntyjen luokse. On niin törkeitä ihmisiä, että jättävät autonsa tuohon meidän pihaantulo tolpan viereen ja tulevat etsimään tuosta meidän koivikostamme marjoja ja sieniä! Miten kehtaavatkin tulla nuin pieneen länttiin, aivan talon viereen, kun tolpan kohdalta tien toisella puolella olisi asumatonta metsää kilometri kaupalla.. 

Aidan haluan senkin vuoksi, että haluan alkaa hyödyntämään metsäämme enemmän ja tasoittaa sinne pohjan nurmipolulle, jonka pääsee ajamaan ajettavalla ruohonleikkurilla ympäri.  Koivikossa on pieni oja, jonka yli haluan kaarisillan. Haluan tuonne kukkapenkkejä, erikoispuista, puiston penkin... En todellakaan sen jälkeen halua nähdä siellä marjastajaa pyllistelemässä. 


Uusi kasvihuone lavakasvimaani vierestä kaipaa ympäristönsä siistimistä ja laatoittamista.

Sulais jo lumet...! 😀


Sentään nyt on luvattu aurinkoisia kelejä joten nautitaan niistä! Mukavaa alkanutta viikkoa!

perjantai 3. helmikuuta 2017

Murtuneen säären kuulumisia

Tänään minulla oli aamupäivällä röntgenkuvaus ja heti perään ortopedin aika. Kyllä sain taas useasti kuulla kuinka vakavasta vammasta onkaan kyse. Vammaan ja siihen nähden miten kauan olin kyynärsauvojen varassa, liikun kuulemma yllättävän hyvin. Kovasti sitä myös ihmetellään, miten jalka on ollut niin kivuton; mikä tietenkin on vain hyvä asia. Kuvat eivät siis edelleenkään näyttäneet luutumisen kannalta hyvältä. Rustopinnan tuntumassa on luupala, josta ilmeisesti on verisuonisto kuollut. Positiivista kuvissa oli kuitenkin se, että kaikki raudat ovat pysyneet paikoillaan, eli tämä luupalakin on ilmeisesti jotenkin arpikudoksilla jne tuettuna.

Kerta liikkumiseni on niin "hyvää" eikä särkyjä ole niin edelleen jatketaan jalan rasittamista, venyttelyjä ja lihaskunnon ja liikkuvuuden parantamista. Jos liikkuminen vähän paranee, eikä takapakkia oteta niin lähden kokeilemaan töihin palaamista puolipäiväisenä, kuuden viikon kuluttua.
Seuraava kuvaus on toukokuussa (jos vain jalka sinne asti kestää), jolloin tarkistetaan ettei ainakaan mikään olisi muuttunut pahemmaksi. Vaikka nyt ehkä säästyttäisiin leikkaukselta, niin jossain vaiheessa nilkassa voi ruveta vaivaamaan mm. nivelrikko ja se voi vaatia ylemmän nilkkanikaman jäykistämistä. Nyt kuitenkin itselläni ihan positiiviset fiilikset. Fyssari ja lääkintävahtimestarikin näyttivät vihreää valoa, kun katsoivat liikkumistani. 😁 Fyssarilla oli vähän kiire, mutta sovittiin, että varaan sen luokse ihan kunnon ajan. Sain nipun venyttelyohjeita, mutta akiles ja olisko ollut gastrocnemius lihas ovat niiin jäykkiä, että ammattiapu niiden vetreyttämiseen voisi olla ihan paikoillaan...


Meillä herkuteltiin eilen isännän leipomilla laskiaispullilla, kun heppaystäviäni tuli meille kyläilemään. 💗 Viikonloppuna pitäisi tekaista Runebergintorttuja


Mukavaa viikonloppua!

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Riistakameran otoksia

Veimme pellon reunaan heinäpaalin ja herkkuja ympärille, mutta riistakameraan ei tallentunut kuin lumisadetta. Vahdoimme kameran paikkaa ja niin alkoi liikettäkin näkymään. Oliskohan sama pupsukka mikä jokaisena kolmena vuorokautena kameraan kävi näyttäytymässä. 😂




Eilisellä kärrylenkillä Ponin kanssa kyllä bongasimme vaikka mitä jälkiä ihan tästä lähinurkista, mutta eipä ole nämä elukat kameran valokeilaan osuneet. Isoja linnun jälkiä veikkaisin fasaanin jäljiksi ja sitten näkyi peurojen ja kauriiden jälkiä. Näimme myös ainakin ketun, hiirien ja oravienkin jälkiä. Villisikojakin täällä kuulemma lauma liikkuu..




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...