Kevät ei sitten kauaa kestänyt, kun tulikin jo kesä. Kelit muuttuivat niin upean kesäisiksi ja luonto heräsi vihreyteen, että ei tässä paljoa sisällä ole malttanut pysytellä. Puhelinkin päätti tyhjentää itsensä ja palautti tehdasasetukset, joten kuvien kanssakin on ollut pientä proplematiikkaa. On kyllä muuten ollut oikein mieluisa kesän aloitus! Remppa ei hirveästi ole edennyt, mutta ei näitä harvinaisia aurinkoisia ja lämpöisiä kelejä ole voinut sisälläkään viettää.
Keskiviikkoiltana otettiin siskon kanssa irtiotto arjesta ja suuntasimme Helsinkiin ravintola G Livelabiin. Voitin Fazerin kilpailusta liput Ellinooran yksityiskeikalle ja Fazerin sinisen uuden biisin julkistamis tilaisuuteen. Olipa mukava ilta! Kiitos Fazer! #sininenhetki
Heinäsirkkoja olinkin maistanut jo pihvien muodossa, mutta nyt pääsin maistamaan ihan kokonaisia sirkkoja kera tattimoussen ja jälkiruoassa valkosuklaa rocky roudien joukossa. Eipä nuo sirkat oikeastaan maistu miltään; hyvin miedon makuisia; kannattaa rohkeasti maistaa!
Rikkaruhot ja pensas-pöheiköt on saanut kyytiä. Puutarhamyymälöitäkin on tullut kierreltyä ja muutamia kukkasia ja hyötykasveja osteltua.
Ruusupensaalle tehtiin harjateräksestä tuet. Tuet maastoutuvat hyvin ja ne helpottavat nurmikon leikkuuta.
Kukkia ja koukeroita blogin Tuulikki pisti ihanan siemenkirje-vaihdon liikkeelle, johon minäkin osallistuin. Saadessani laatikon käsiini niin kerta istumalla valititsin itselleni mieleiset siemenet ja laitoin tilalle omia siemeniä. Valitettavasti seuraavat kaksi päivää vietinkin vatsataudissa niin ei tullut otettua enempää kuvia, kun halusin laitta menemään laatikon ripeästi eteenpäin. Toiselle kierrokselle olisi ollut ihana lähteä mukaan, mutta postimaksut osoittautuivat törkeän kalliiksi näinkin penehkölle paketille. Kiitos Tuulikki! <3
Leivottuakin on tulllut jonkin verran, mutta tuotokset ovat hävinneet ennen kuin olen ne kerinnyt kuvaamaan.
Pienen Linnun MakroTex-haasteen teemana on: Talven ihmemaa. Eilinen vierailu veti kyllä suupielet korviin asti. Oli aurinkoinen kirpakka pakkaspäivä, mutta me pääsimme talven todelliseen ihmemaahan. Pieni trooppinen sademetsä hyisevän Suomen sisällä ja kaiken kukkuraksi vielä rutkasti suklaata joka puolella. Pääsin tutustumaan Fazerin vierailukeskukseen yhdessä mieheni ja siskoni perheen seurassa.
Mignon munat (joista alla oleva pupu on kasattu) on todellista Suomalaista käsityötä! Tästä voit lukea munista lisää.
Tiesitkö, että Fazer käyttää vuosittain 20 miljoonaa litraa tuoretta maitoa, mikä ”työllistää” noin 3000 lehmää. Yhden 200 gramman Fazerin sinisen suklaalevyn valmistamiseen tarvitaan kolme lasillista maitoa!
Kierros tarjosi paljon mielenkiintoista tietoa Fazerista ja yleensäkkin suklaasta. Oppaalla oli äänetoistolaite, joten vaikka houkutuksia oli joka puolella niin kuulemaansa jaksoi keskittyä. Voin suositella kierrosta kaikille jotka vain suinkin ovat kiinnostuneet suklaasta! Loistava myös koko perheen retkikohde.
Kohokohtana oli tietenkin karkkipuu ja "suklaapatukka-pöntöt", joista sai suklaata syödä niin paljon kuin jaksoi. Hurmioituneena löysin itselleni uuden herkun: kookos maitosuklaa <3. Nam nam nam!
Bongasimme siskon kanssa "tiskin takaanta" aivan ihastuttavan näköisiä tuunattuja suklaalevyjä. Tuollainen levy olisi ihana saada lahjaksi. <3
Kotiin viemiseksi saimme vielä herkkukassit.
Onko teille vierailukeskus jo tuttu paikka? Kuinka paljon teillä suklaata syödään?
Kelit ovat olleet kyllä ankeita; satanut lunta ja ne ovat sulaneet pois, satanut vettä ja räntää ja ollut muutenkin harmaata. Kuluneet viikot on pitänyt sisällään ystävien kanssa kahvitteluja ja pikkujouluja; nämä ovat kyllä piristäneet kummasti tätä kaamosaikaa.
Robert's Coffee
Ravintola Huviretki
Eilen oli erityisen mieluinen ilta. Tänä vuonna ei tarvinutkaan yksin tallin vintillä askarrella paskarrella ovikransseja, kun seuraani liittyivät ystäväni Johanna, blogin Talossa no 23 Satu ja Mansikkatilan mailla blogin Taina. Hienoja kransseja kyllä syntyi! <3
Sadulta sain muutaman eukalyptuksen oksan. Voi miten ihana tuoksu lähtee lehdistä!
Piparkakku makurahkasta tuli tehtyä tällä ohjeella muffinsseja tarjolle, mutta paistoin muffinsseja ensin 15 min jonka jälkeen laitoin päälle piparkakkutaikinasta piparin ja paistoin vielä 5 min. Pienemmille muffinsseille riittää lyhyempi paistoaika.
Oletteko maistaneet Fazerin Miami Travel suklaata? Tästä on tullut kyllä yksi suosikki suklaistani. Appelsiinin makuista maitosuklaata ja poksuvia karkkirakeita. Nam!
Mitäs mieltä olette hevoseni päässä olevista uusista suitsista? 😉
Ei hevosihminenkin kenties tajuaa, että ihan kuin jotakin nuista puuttuisi. Viime viikolla vihdoin vahdoin nuihin UUSIIN suitsiin poskiremmit katkenneitten tilalle ja olin niin tyytyväinen, että nyt minulla on juoksuttamiseenkin suitset valmiina. Hevonen kulki toissa päivänä ensimmäistä käyntikierrosta narunpäässä, kun hänen nenukkiinsa alkoi kutittamaan sillä seurauksin, että tallasi TAAS narunsa päälle ja hupsista molemmat poskihihnat poikki ja hevonen vapaana. Ei se mihinkään lähtenyt, vaan jäi nuo vermeet päässä hölmistyneenä seisomaan paikoilleen. Kuinkahan monta kertaa tuo sama on toistunut!! Kaapista löytyy rikkinäiset vain kaksi kertaa käytetyt kuolaimettomat suitset ja useampi rikkinäinen juoksutusliina...! En käsitä miten tuo ihan jatkuvasti onnistuu talsimaan narujensa päälle!! Edellisen kerran nuo suitset hajosivat sairaslomallani, kun ystäväni talutti Tirppaa. Hän vain havahtui, että kas hevosella on kuolaimet poissa suusta ja roikkuvat vain toisessa hihnassa.
Minä, kun olen haavellut sellaisista ihanista parisataa euroa maksavista hyvin istuvista Micklem suitsista... No enpä taida ostaa...
Täällä on taas kelit vaihdelleet laidasta laitaan. Eilen illalla siivosin kakkoja tarhasta ja keli oli aivan ihana. Kymmenisen minuutin päästä olin jo pukenut hevoselle varusteet päälle ja kapusin selkään. Samantien taivas pimeni ja alkoi satamaan kunnolla rakeita ja sen jälkeen vettä. Viittoilin isännälle, että tulee laittamaan kentälle valon ja pelastaa puhelimeni kastumiselta. Hevonen tuntui niin hyvältä, että ei annettu kelin estää työntekoa. Olin ratsastuksen jälkeen alusvaatteita myöden märkä, mutta hepo sekä minä olimme hyvin tyytyväisiä. 💗
Eilen tuli tekaistua töhnismunia maustumaan täksi-illaksi. Jännää päästä maistelemaan, että mitähän näistä tuli. 😀 Jos ovat kelvollisia, niin lisäilen ohjeen keittiöblogiin.
Sain eilen hauskan viestin messengerin kautta; olin arvannut megatobleronen painon oikein, joten voitin Citymarketin arvonnasta tällaisen hienon pötkelön. 4500g ja 78cm suklaata! <3
Arpaonni suosi myöskin muutama viikko sitten, kun voitin Mansikoitajajavaahtokarkkeja blogin arvonnassa ihanat keittiöpyyhkeet. Ihan on miun väriset! <3
Eilen herkuttelimme Tobleronella, mutta myös isännän nimipäivien kunniaksi tekaisin lontoonrae-hyytelökakun. Pohja on ihan perus voi-keksiseos. Täytteenä vatkattu flora vanilla, purkki maustamatonta tuorejuustoa, yksi liivatelehti, kaksi Pandan valkosuklaata sulatettuna ja lontoonrae-suklaalevy pieneksi hakkelukseksi pilkottuna. Namskis!
Ratsastukseni kannalta säät eivät ole oikein suosineet ja kentän kunto on ollut melko surkea. Lunta satoi jään päälle ihan reippaasti, mutta se on niin höttöistä, että jää tulee samantien näkyviin. Maastoon en ole yksikseen uskaltanut lähteä, vaikka tammuska on ollutkin ihan super mussukka. Putomista en pelkää, mutta jos hevonen on hyvin jännittynyt, niin tämän jalan kanssa on hyvin epämiellyttävän tuntuista köröttää selässä. Kyllä me kuitenkin kentällä vähän ollaan hummailtu, onhan tammalla sentään hokit (nastat) kengissä. <3
Ostin Tipalle Jouhettarelta nikkelittömät ja sinkittömät kuolaimet. Se ei ole suustaan mikään vahva (sitä ei tarvitse repiä ohjista, että jarruttaa), mutta siltä aukesi viime kesänä suupielet ja nytkin on ratsastaessa suupieliä kovasti kutittanut, joten pähkäilin, että jos se onkin allerginen kuolainten metallille. Juu`u hevosellakin voi olla esim. nikkeliallergiaa.
Näillä uusilla kuolaimilla suupieliä on edelleen kutittanut, mutta ei läheskään niin paljoa. Alkukokeilut vaikuttaisivat siis hyvältä!
Videon pätkällä muutama laukannosto. Laukka on ollut Tipalle kasvun aikana enempi ja vähempi vaikeaa. Välissä on ollut hyviäkin kausia, kun laukat ovat nousseet hyvin ja laukka on rullannut, mutta sitten on ihanat suomen kelit tulleet vastaan; liian kuivaa ja kovaa tai liian märkää ja liukasta..
Etenkin viime vuoden aikana olin jo vähän huolissani, kun laukat näyttivät nousevan todella huonosti. Itsehän en siis viime vuonna ratsastanut kertaakaan, mutta Tipan liikuttaja oli kyllä osaava ja kokenut ja olisi kyllä pitänyt saada laukat nostettua. Tippa oli tässä nyt puoli vuotta lähes olemattomalla liikutuksella, mutta tauko näköjään teki vain hyvää! Sillä varmaan oli jotain kasvukipuja. Eläinlääkärikin sanoi kuinka suomenhevonen on hidas kehittymään ja etenkin selkä kehittyy vielä seitsemän vuotiaaksi asti. Tirppa täyttää nyt kesäkuun lopussa seitsemän vuotta.
Laukat ovat nousseet nyt molempiin suuntiin aika hienosti; siihen nähden, että pohja ei ole mikään kaikista parhain ja lihaskunto on olematon ja kaiken kukkuraksi itselläni on oikea jalka miltein pois pelistä. Liikutusten vähyyteen nähden olen myös hurjan tyytyväinen hevosen tyytyväisyyteen (miellyttää ratsastajaa) ja malttiin säilyttää rauhallisen tempon ja jarru toimii! Näen videosta lihaskunnon puutteen ja voi vitjat, jos sitä saisi kehitettyä niin menommehan näyttäisi oikeasti ihan kivalta. Tahdon ratsastusmaneesin, jossa olisi aina pohja kunnossa! Pelto olisi suht hyvässä kunnossa, mutta lumenpaljous nostaisi hevosen jalkoja niin paljon, että tällä tämän hetkisellä tasapainollani löytäisin varmaan itseni hevosen kaulalta makaamasta. 😂 Sanoisinko, että nyt on vähän turhautunut fiilis.. Motivaatio olisi ihan huipussa. Kilpakentille meillä ei kuitenkaan ole tulevaisuudessa hinkua tai haaveita, mutta halua on kehittyä ihan omaksi iloksemme ja nauttia siitä.
Hevostelun lisäksi on tullut jälleen ministeltyä. Liityin Nukkekotiharrastajien lisäksi Nukkekotiyhdistykseen, josta viime viikolla ilmestyi ensimmäinen jäsenlehti. <3
Jos on MM-hiihtoja ja hyppyjä seurannut, niin sellaiset sääolosuhteet on meilläkin ollut. Kisapaikalle meiltä, kun on vain kymmenisen kilometriä. Talviselta näyttää ja tuntuu. Lunta on pyrytellyt, mutta myös aurinkokin on ihan kivasti paistellut.
Apulandiasta ja kaupoilta kotiutumisen jälkeen päivän ruoaksi valmistui kinkkusalaattia, aikalailla oman kasvimaan antimista. Juustoja oli tarkoitus nauttia pataleivän kanssa, mutta se olisi pitänyt laittaa aamusta tekeytymään. Tyydyttiin kaupan ciabatta leipään, joka ei kyllä maistunut miltään.
Jälkiruoaksi maistettiin Maraboun uutta jugurtti, mysli, marjasuklaata, joka taas oli oikein hyvän makuista! Rakastan suklaata! <3
Tällä viikolla Dr. Oetkerilla on ollut käynnissä #puolukkahaaste. Tänään iltakahvin kanssa herkuttelimme siis puolukkaleivoksilla; Maistuu Makialle blogin ohjeella valmistetuilla kekseillä. Jätin valkosuklaan pois ja karpalot korvasin itse koivikostamme keräämilläni puolukoilla. :)
Niin se taas viikko vierähti. Säät ovat kyllä olleet aivan mahtavia ja samanlaisina näyttäisi jatkuvan tulevallakin viikolla! Onko teillä jo millaisia suunnitelmia ensi viikolle? Itselläni on nyt sisustuskärpänen pahasti puraissut. Olen selaillut kauppojen valikoimia ja suunnitellut miten sitä saisi vähän kotimme ilmettä raikastettua. Pudjetti on pieni, mutta tiedän jo aikalailla mitä haluaisin. Eli toivottavasti pääsisin ensi viikolla vähän kauppoja kiertelemään. :)
Ps. Koivikon Katveessa löytyy myöskin facebookista.
