keskiviikko 31. elokuuta 2016

Oman koivikon luontoa

Tämän viikon Pienen linnun Makrotex-haasteen teemana on luonto. Luontoretkiä ei nyt paljoa murtuneen jalan kanssa patikoida, mutta onneksi löytyy oma iso piha, oma puolen hehtaarin koivikko ja peltoja ympäriltä. Luonto antaa paljon; se rentouttaa mieltä ja laskee stressiä. Kamala kuvitella asuvani jossakin suurkaupungin keskellä!

Mutta niin kuin mainitsin, niin onneksi kepukoiden kanssa pääsen silti pihalla puuhastelemaan ja koivikossa rämpimään! Tänään olen ollut jopa huissin ahkera. Nypin rikkaruohoja ja haravoin omenat omppupuiden alta kasoihin; juu`u se onnistui keppien kenssa. Hidasta puuhaa se oli ja välillä piti levähtää, mutta ai miten hyvältä tuntui saada fyysisestä työstä vähän hikeä pintaan! Vaikka kuinka sitä yrittää joka päivä jotain jumppailla, niin ei se ole sama asia. Rauhaset on olleet vähän tukossa ja sen takia varasin ensi viikolle elämäni ensimmäisen kasvohoidonkin. Sattui olemaan sopivasti tarjouksessa. Kasvojen puhdistus, kuorinta, syväpuhdistus, naamio, hoitovoide ja siihen vielä kasvohieronta; kuulostaa niin ihanalta!










Tästä pääset ihastelmaan muiden luontokuvia!

tiistai 30. elokuuta 2016

MehuMaijalla omenamehua

Lauantaina oli aikamoinen myräkkä. Tuulivahingoilta ihme kyllä säästyimme! Terassin lasipöytä sai kyllä kyytiä, mutta sekin säilyi onneksi ehjänä.
Lauantaina teimme myös hyötyjäpisteeltämme löydön. Joku oli tuonut sinne kasan suksia, joista nappasimme kaksi vanhinta puusuksimallia matkaamme. Samanlaisia suksia löytyy jo ennestäänkin. Tallin vintille on tulossa jonkin näköinen vanhojen esineiden museo/oleskelutila/askartelutila, joten eiköhän näille sieltä löydy paikka.

Eilen oli omppupäivä ja valmistimme kaksi MehuMaijallista omenamehua pakastimeen. 20 litrasta kokonaisia omenoita tuli 6½ litraa kauniin oranssia mehua. Sokeria mehuun tuli keitettyä 1dl litraa kohden. Enemmänkin sokeria olisi voinut laittaa, mutta näinkin mehusta tuli erittäin hyvää! 

Muuten aika on mennyt mm. ministellen. Nukkekotiblogistani voit käydä tekeleitäni katsomassa ja ihmettelemässä. Tänään tuli nukkekotiharrastajien lehtikin, jossa komeilen ihan kuvan kera. ;)




perjantai 26. elokuuta 2016

Hyötypuutarhan satoa

Sain viime syksynä syntymäpäivälahjaksi toisen kasvihuoneen. Kasvihuone nuosi keväällä pystyyn lavakasvimaani viereen. Ympäristö jäi vielä viimeistelemättä murtuneen sääreni vuoksi, mutta sen kerkiää tehdä ensi kesänäkin. Kasvatuspuuhia sääri ei ole sentään estänyt, joten kasvihuone on tuottanut rutkasti kurkkua! Myös paprikan ja chilin raakileita on paljon, mutta ne kaipaisivat vielä lämpimiä kelejä kypsyäkseen. Saapi nähdä kerkiääkö kypsymään; toivottavasti kerkiää. 

Kasvihuonekurkku lajikkeissa suosin minilajikkeita. Meidän mielestä paras kasvihuonekurkku lajike on paska f1. Ei kannata antaa nimen hämätä. ;) Ensimmäistä kertaa kokeilin sitruunakurkkua, mutta se ei oikein säväyttänyt. Se on tuottanut ihan valtavasti satoa. Kurkut muistuttaa ennemminkin koristekurpitsoja. Maultaan kyllä kurkun makuinen, mutta kuori on aika paksu, joten se on kuorittava. 

Viime vuonna osa heinäsadosta pilaantui, joten kokeilimme istuttaa neljään isoon verkkopyöröpaaliin avomaankurkun ja kesäkurpitsan taimia. Paalit olivat talven ulkona, joten niiden päällä kävelemällä, painui niihin kuopat, johon sai laitettua hepankakkaa. Ostin niihin Harjulan tilan taimet, joita voin todella suositella! Korkealla paaleissa taimet eivät ole olleet kylmyydelle niin arkoja, joten ne lähti räjähtämällä kasvuun. Kurpitsaa ollaan syöty jo lähes kyllästymiseen saakka, kaikenlaisessa muodossa. Avomaankurkkuakin on tullut ihan jaettavaksi asti. 

Harjulan tilan taimina meillä on myös ostettuna hopeaputousta, enkelipelargonioita, purjoa ja erittäin hyvää maissia! Taimet oli todella hyvälaatuisia ja eloisia! Taimimyyntiä on mm. keväisin ja kesäisin Mäntsälässä Kotipiirillä. Vink vink Kotipiirin wintillä toimii myöskin kahvila, jossa on tarjolla ihan mielettömän hyviä herkkuja!

Uusi kasvihuoneemme

Siemenet ostettu Ikeasta. Kuvittelin suippopaprikoiksi...

Jonkin sortin suippoparpikoita.

Chilejä kylvetty Ikeasta ostetuista siemenistä.

Avomaankurkut pyöröpaalissa

Kesäkurpitsat pyöröpaaleissa.

Hyvä ja makea maissilajike on parhainta herkutella suoraan tähkästä kuorittuna, ilman mitään keittämisiä. Nam!

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Hienonhienoa hopealankaa

Viikko ei alkanut ihan niin valoisissa merkeissä. Maanantaina tapahtui jotakin sellaista kamalaa, mitä en ihan odottanut käyvän. Tapahtui jotakin sellaista, mistä ylitse pääsimen on vaikeaa. 

"Joskus elämänlanka tuntuu olevan kaikenkestävää siimaa. 
Mutt' se on vain ohutta hopealankaa, hienonhienoa hopealankaa."

Maanantai-iltana tuli onneksi ystäviä meille kyläilemään ja juhlimaan Kisu-kissan 4v syntymäpäiviä. Sain siirrettyä ajatuksia vähän muualle. Ei tiistaiaamun lääkärin lausuntokaan mikään hip hurraa ollut, mutta tulos oli sentään ihan odotettavissa ja onneksi tämän tilan kanssa olen melko sinut..
Tänään olen ministellyt (nukkekotiblogista voi lukea lisää) ja ihana siskoni valjasti Myy-ponini kärryjen eteen ja kävimme tekemässä iltalenkin. Jospa tästä nyt loppuviikko alkaisi menemään paremmissa fiiliksissä: Täytyy mennä!






tiistai 23. elokuuta 2016

Tarina sääriluun murtumisesta

Vanhassa blogissani kerroinkin, että tällä hetkellä en ihan tavallista arkea viettele, enkä käy päivätöissä. Kohta tulee kahdeksan kuukautta täyteen sairaslomailua ja loppuvuosi menee samaan malliin. Aika on mennyt onneksi valtavan nopeasti, enkä tylsistymään ole kerinnyt. Pieni varoitus; kuvat saattavat järkyttää herkimpiä..

Joulukuun lopussa vietin viimeisiä lomapäiviäni. Osallistuin ratsastuskoululla, koulun hevosella, ratsastusryhmämme vuoden viimeiselle tunnille. Hyppäsimme tunnilla pientä rataa ja radan loppupuolella lähestyimme estettä ratsuni kanssa turhan kovalla vauhdilla ja huonolla tiellä, sillä seurauksin, että hevonen kieltäytyi ja kurvasi esteestä ohi. Tipahdin selästä siististi, tullen yhdellä jalalla alas hevosen viereen. Kun tajusin mitä kävi, niin tuntui, että aika pysähtyi muutamaksi sekunniksi. "Kuolen, romahdan, ei minulle voi käydä näin!" Tämän jälkeen ihan kuin joku olisi klikannut minuun virran takaisin päälle. "Oho, näin nyt kävi, tilanteelle ei voi enään mitään". Huikkasin opettajalle, että soittaa ambulanssin. Kinkkasin hevosen kanssa parempaan paikkaan ja ohjeistin tyttöä joka tuli viereeni, viemään hevosen karsinaan ja riisumaan siltä varusteet. Riisuin ratsastussaappaat ja soitin siskolleni ja miehelleni. Ambulanssi vei pillit päällä Päijät-Hämeen keskussairaalan, jossa sitten vietinkin seuraavat yhdeksän vuorokautta. Nilkkaani oli tullut paha, suurenerginen, pirstaloitunut avomurtuma. Luu oli tullut Mountain Horsen nahkaisesta ratsastussaappastanikin läpi.


Murtuma oli niin paha, ettei sille ruvettu tekemään sinä iltana mitään. Jalkaa vähän pyyhkäistiin, pistettiin muutama tikki ja käärittiin pahvilastaan. Olo oli hyvä, enkä ihme kyllä tarvinnut kipulääkkeitä. Inhottavinta oli maata verilätäkössä, kun hoitajapulan vuoksi pääsin vasta yöllä osastolle. Pahvilasta myös inhottavasti hinkkasi kantapäätä.


Seuraavana aamuna minut vietiin leikkaussaliin. En ole aiemmin ollut operoitavana. Peittoihin käärittynä ja piuhoihin sidottuna, odotin koko ajan, että milloin minut nukutetaan. Hereillä pysyinkin koko toimenpiteen ajan.. Jalkaan kiinnitettiin ulkoinen metallinen fiksaatio. Rautojen tehtävä oli pitää jalka oikeassa asennossa, kunnes turvotus saadaan laskemaan ja tehtyä oikea leikkaus.


Viikon kuluttua jalasta poistettiin ulkoinen kehikko ja samaisessa neljän tunnin leikkauksessa molemmat luut levytettiin ja ruuvattiin kasaan. Puolet leikkauksesta olin hereillä ja puolet nukutettuna. Kolme vuorokautta leikkauksen jälkeen minut kotiutetiin.


Haavat vuotivat jonkin verran ja haavasidokset piti joka päivä vaihtaa. Isäntä toimi hyvänä sairaanhoitajana! Iso peukku miehelle, joka normaalisti pyörtyy jo pelkästä perus rokotuksesta. Lippulappusten asetteleminen kipsin alle oli aikamoista palapeliä, etteivät alkaisi hiertämään.




Avattavaa saapaskipsiä pidettiin jalassa kolme kuukautta, jonka aikana sain varata jalalle vain hipaisun verran painoa. Kipsistä päästyäni eroon, sain alkaa varaamaan puoltapainoa (kuten seistä tasajaloin, painoa yhtä paljon molemmilla jaloilla) ja aloitin fysioterapiat. Kymenen vakuutuksen kattamaa terapiakäyntiä meni nopeasti ja sen jälkeen kuntoutus jäi omille harteille. Nilkassa on hyvin vajaa liikerata ja jäykäksi tulee jäämäänkin. Kustansin itse käynnit lymfahieronnassa, jota voin kyllä lämpöisesti suositella! Hieronta oli kevyttä painelua ja tuntui oikein miellyttävältä. Hoitojakson jälkeen jalka ei ole enää juurikaan turpoillut. 



Kesäkuun alussa sain kotiin exogen laitteen. joka lähettää ultraääniaaltoja ihon ja pehmytkudoksen läpi murtumaan. Ultraääni aktivoi solun pinnalta integriiniksi kutsuttuja mekanoreseptoreja, mikä käynnistää solunsisäisen tehostussäätelyyn johtavan kaskadin. Se lisää geenien voimistussäätelyä, proteiinien ilmentymistä ja luun parantumiselle tärkeitä kasvutekijöitä. Ultraääntä annetaan kerralla 20min. Amerikkalaisen valmistajan mukaan laitteen ansioista 86% luutumattomista murtumista paranee. Laitteen hinnan n. 2000€ valmistaja lupaa palauttaa keskussairaalalle, mikäli siitä ei ole apua luutumisessa.

Tällä hetkellä mennään ultraäänihoidon puolessa välissä. Luutuminen on edelleen aivan alussa, jos edes alkanutkaan. Noin 150 hoitokerran jälkeen pitäisi alkaa tuloksia näkymään. Jos marraskuun lopussa ei ole vieläkään luutumista havaittavissa, niin sääri todennäköisesti operoidaan uudelleen.


Sääressä ei ole ollut minkäänlaisia särkyjä, joten senkin puoleen arki on sujunut oikein rattoisasti. Edelleen saan siis liikkua vain puolipainovarauksella ja kyynärsauvat ovat koko ajan menossa mukana. Tämä luonnollisesti rajoittaa aika paljon tekemisiä. Jotain hyvääkin tässä on: Kerrankin olen saanut tehdä asioista, joihin ei normaalisti aika riitäisi, kuten nukkekotiaskarrella! Kyllä tästä nyt vaan on yritettävä repiä kaikki ilo irti. Alkuperäiseen kuntoon jalka ei koskaan enää tule, mutta eiköhän siitä vielä ihan hyvä tule. 

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Kukkailoittelua ja Kisu-video

Otin nämä uudet blogit niin tosissani, että piti käydä ostamassa uusi kannettava tietokone. ;) Ei vaineskaan. Vanhasta koneesta hajosi keväällä latausjohto ja nuukuuksissa ostimme uuden Tokmannilta (säästimme 20€). Tokmannin piuha sitten hajoitti koneen sisältä virtaliittimen.. Kone lataantui, mutta sitä ei saanut liikuttaa ollenkaan. Eilen aamulla virtaa emme saaneet kulkemaan koneeseen laisinkaan. Korjaus olisi maksanut useita satasia. Retki elopäiville vaihtuikin atk-liikkeiden kiertämiseen. Edessäni on nyt komea valkoinen hp:n läppäri, mutta hyperventiloin tajutessani, että tämä ei sisälläkkään Microsoft Wordia!! Luotto-ohjelmani, joka on ollut kovassa käytössäni ja jolla olen mm. tehnyt näiden blogieni otsikotkin. Sniiff...


Kun sitä puutarhablogia ei vielä ole, niin tämän kerran esittelen hieman enemmän kukkakuvia ja osallistun samalla Mansikkatilan mailla blogin viikonlopun kukkailoitteluun. <3 






Huomenna vietämme rakkauspakkaus Kisu-kissamme 4v syntymäpäiviä. Kakku on jo tekeytymässä ja maustumassa. Syntymäpäivävieraitakin, kun on tulossa. Kissan syntymäpäivien viettäminen lähti siitä, että sain hyvän syyn leipoa ja ystäväni kylään. Perinnettä on jatkettu ja vierasmäärät ovat aina vain kasvaneet. Toivotaan nyt edes, että itse päivänsankarikin tulisi näyttäytymään, eikä luuhailisi koko päivän hiirijahdissa ja torkkuisi pakkasharsolaatikossa piilossa katseilta. ;) 


Mukavaa alkavaa viikkoa!

perjantai 19. elokuuta 2016

Ensimmäinen postaus

Ajatusta uudesta blogista (/blogeista) olen jo hautonut pidemmän aikaa mielessäni. Vanha blogini Markanpilkkuja alkoi olla jo sellainen sillisalaatti, että aloin kaipaamaan selkeyttä bloggaamiseen. Ruoanlaitolle ja leivonnalle loihdin Keittiö Koivikon Katveessa blogin ja nukkekoti ja mistelyharrastukselle Minit Koivikon Katveessa blogin. Vielä olisi haaveissa Puutarha Koivikon Katveessa sivustokin. Näitä kaikkia yhdistää Koivikon Katveessa facebooksivu.

Tämä voi kuulostaa, että nyt vasta sekavaksi menikin, mutta ehei. Keittiösivusto tulee toimimaan julkisena muisti ja reseptikirjana, suosikki ohjeillemme. Meillä kokataan päivittäin ja leivotaankin useamman kerran viikossa, joten reseptit saisi olla helposti tavoitettavissa. Netissä ohjeet tulevat toivottavasti olemaan varmassa tallessa ja mukavahan se on toimivia ohjeita jakaa eteenpäinkin.

Nukkekotimaailmaa on ihan oma maailmansa. Tällä hetkellä yritän saada keskeneräiset pienoishuoneet valmiiksi, jotta pääsisin ihan kunnon nukkekotini kimppuun. Ihailen nukkisblogien tarinankerrontaa. Kurkatkaapa vaikka tästä Liisan suurperheen eloisaa elämää. <3

Jos ei ole viherpeukalo, niin kymmenet kukkakuvat rikkaruohoineen, ei varman paljoa jaksa innostaa. Siispä oma puutarhablogi olisi myös kiva. Meiltä löytyy koivikon katveesta, itse koivikko, hedelmäpuutarhaa, marjapensaita, kaksi kasvihuonetta, lavakasvimaita, kukkapenkkejä, nurmikkoa..
Niin ja tuo mieskin on ammatiltaan puutarhuri, joten kyllähän piha pitää pitää huollettuna!

Niin ja heppablogi ja kissablogi.. No, jos nyt ei kuitenkaan.. ;) Tässä blogissa haluan kertoa yleistä höpinää arjestamme maatilalla.. Sana tylsää, ei meillä tunneta. Tekemistä riittää aina.

Kuulun myös Hopottajat suosittelumediaan ja olen tätä kautta päässyt erilaisiin hauskoihin kampanjoihin mukaan, joissa olen saanut tuotteita maksutta testattavaksi. Näistä tarinoista kertoilen myös mielelläni täällä lisää. Olen testannut mm. Sinin uuta kylpyhuoneen pesusettiä, Bebanthen-rasvaa ja maistellut Apetit siikamurekepihvejä ja Myllyn Parhaita voitaikinataskuja.
Kuka tahansa täysi-ikäinen voi liittyä Hopottajiin! Kuuluessasi tulevan kampanjan kohderyhmään, saat sähköpostiviestin, jonka perusteella voit itse päättää haluatko ottaa siihen osaa. Kampanjoihin osallistuminen edellyttää vain testaamaan tuote ja kertoa tuotteesta oma rehellinen mielipide ja kertoa tuotteesta myös ystävillekin. Jos innostuit Hopottamisesta, niin käytäthän rekisteröityessäsi suosittelukoodiani HOP10658! ;)





Toivotan niin vanhat, kuin uudetkin lukijat lämpöisesti tervetuloa seuraamaan Koivikon tilan puuhasteluja! Kommenttien jättäminen vierailusta ilahduttaa ja haasteita otan mielelläni vastaan.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...