Makuuhuoneen uudet tekstiilit

Ette tiedäkkään kuinka vaikeaa voi olla löytää verhotankoon kannattimia ja päiväpeittoa sänkyyn.. Käynti Ikeassa piti riittää.. Ikean nettisivujen mukaan haluamaani päiväpeittoa piti löytyä hyvin todennäköisesti valitsemastani kaupasta ja oikein viisi vihreää valoa. Kärry täynnä tavaraa saavuimme petivaate osastolle huomataksemme vain, että hylly onkin tyhjä. Myyjä kyllä iloisesti ilmoitti, että sunnuntaina tulee lisää. Se tieto ei nyt paljoa meitä lämmittänyt, koska parisataa kilometriä ei ihan päiväpeitteen takia viitsi lähteä ajelemaan..

Samanvärinen päiväpeitto löytyi seuraavana päivänä Jyskistä. Tohkeissani kerkesin sen jo silittämään, kunnes sängynpäälle levitettynä tajusinkin sen olevan aivan liian pieni ja sehän olikin ilmeisesti vain puolipäiväpeitto.

Sain eilen vielä isännän käväisemään kanssani paikallisessa tokmannissa. Rönttövaatteisiin pukeutuneena, ilman meikkiä, hiuksetkin vain ponnarille vetäistynä, kilometrejä auton mittariin kertyikin viitisenkymmentä.. Päiväpeitto löytyi ensimmäisestä kaupasta, mutta verhotangon kannattimet löytyi vasta viidennestä kaupasta, kun ylläri pylläri nekin olivat päässeet kaupoista loppumaan tai olivat väärän kokoiset. Ostettiin kyllä Ikeasta kannattimia, mutta ostettiin vain kolme pakettia, kuin kuusi olisi tarvittu. Kuviteltiin, että kannattimia olisi paketissa ollut kaksi, mutta eipäs ollutkaan..

Uusikin päiväpeitto osoittaui vieläkin liian lyhyeksi ja liian vaaleaksi. Se Ikean hieman tummemman harmaampi olisi ollut just täydellinen! Tokmannin päiväpeiton alta pilkottavat nyt tulevat pukuhuoneen kattopaneelitkin.. En millään raaskisi, mutta kyllä taidan sen Ikean päiväpeiton vielä tilata.. (Tuttavat vink vink: vaaleanharmaa päiväpeitto olisi kaupan.)

Ennen..

..Jälkeen

Ikkunassa ei ollut laisinkaan verhoja. Verhoklipsejä pidin epäkäytännöllisenä ja siinä päällä kaamea kuvioitu verholauta loi tunkkaisen tunnelman. Verholauta keräsi paljoa pölyäkin itseensä.

Kuvioitu verholauta.

Verholauta sai lähteä, kisko vaihtui tankoon ja nyt ikkunaa koristavat lyhennetyt Ikean Vivan verhot. Matto vaihtui Hampen mattoon.

Nämä Årstid pöytävalaisimet olivat niin suloiset, että en voinut vastustaa. On ne ihanat. <3

Makuuhuoneen taulun olen teettänyt pienestä valkoreunaisesta valokuvasta. Kuva on otettu Karjalasta ja suomenhevosen rattailla istuvat mieheni pappa ja hänen mummonsa. 

Tykkään huoneen tapeteista valtavasti, mutta alla olevaan pinkopahviin on tullut repeymiä/lörpähtämisiä, joten seinät kaipaavat jossain vaiheessa kunnollisen uudistuksen. Lattian muovimattokaan ei oikein miellytä.. Katon panelit ovat siistissä kunnossa ja pidän niistä kovasti; ehkä katon kyllä voisi maalata valkoiseksi. 

Myös olohuone on saanut tekstiileillä uutta ilmettä, mutta sinne olen suunnitellut muutaman DIY idean mitkä haluan toteuttaa ennen esittelyä. :) 

Syksyistä viikonloppua!

Sisustusaikeita

Meidän torppahan olisi siis kokonaan pintaremonttia vailla..  Murtunut sääri ei kuitenkaan mahdollista kovin suuria remontoimisia. Säären vuoksi tulee nyt vietettyä kotioloissa ja sisätiloissa normaalia enemmän aikaa ja nurkkia katseltua. Tuli pakottava tarve saada edes jotakin ilmeen raikastavaa..
Tein eilen tarkat ostoslistat ja tarkistin saatavuudet netistä ja tämän jälkeen lähdimme pyörähtämään Ikeassa. Tulihan sieltä ostettua vaikka mitä, mutta haluamiani tuotteita oli myös netin tiedoista huolimatta loppunutkin ja jäi siis saamatta.
Tänään tein uudet ostoslistat/hintavertailut ja jatkettiin paikallisten kauppojen kiertämistä. Mikä siinä on, ettei vahingossakaan tänäänkään mennyt niin kuin suunnittelin? Esim. toisessa kaupassa olisi ollut tabletit ja toisessa saman ryhmän kaupassa kaitaliinat (samaa sarjaa), mutta ei tietenkään samassa kaupassa voinut olla molempia (ei ollut edes hintalappuja hyllynreunassa, että olisivat loppuneet)...
Ilta meneekin olkkarin pöydällä istuskellen ja tekstiilejä silitellen. Toivottavasti huomenna jo pääsen teille makuuhuonetta esittelemään. ;)

Tämä koko setti vain 3€!! Ikean hodarit <3!

Ikeassa on parasta näin keppien kanssa liikkuessa, että huilipenkkejä on vähän siellä täällä. ;) Sohvan pitäisi olla muhkea ja houkutteleva pötköttelemään. Nämä nyt juurikaan eivät ole sitä, mutta tykästyin näihin kovasti! Pienehköön, pimeähköön olohuoneeseemme sopisivat keveydeltään niin hyvin! Ehkä joskus..

Tulipas tehtyä tänään hyvät sadonkorjuu-jauhelihapivit. Pihveihin on on lisätty omasta kasvimaasta kesäkurpitaa, paprikaa, chiliä ja sipulia ja lisäksi vielä murusteltu joukkoon fetaa.

Nyt näitä lapsuuden uimahalli-irtokarkkeja saa karkkipussina <3. "Tota markalla, tota 50 pennillä..."

Hevoset hammaslääkärissä

Eläinlääkäri kävi aamupäivällä suorittamassa vuosittaisen hammashuollon hevosillemme. Isompi hevosemme Tippa sai toimenpiteen ajaksi rauhoittavan pistoksen. Hampaita hoidettiin viilaamalla sekä käsin raspilla, että sähköisellä raspauskoneella. Hevoselle syntyy hammaspiikkejä, jotka saattavat alkaa hankaamaan ikävästi ikeniä ja sen takia ne kaipaavat vähintään kerran vuodessa suutarkastuksen. Meidän hevoset saivat kehuja hyvistä suista; hyvät purennat, hyvät liikkuvuudet purennassa ja vain pieniä terävöityneitä reunakiilteitä.

Näin ensimmäistä kertaa eläinlääkärillä käytössä köyden hevosen pään kannatteluun. Sehän olikin hyvä keksintö! Pää on aikaisemmin levännyt ihmisen käsivarsilla tai telineessä. Köysi jonka toinen pää on sidottu ja toisesta päästä pitää avustaja kiinni, vaikuttaa turvallisimmalta ja kevyimmältä ratkaisulta. Hevosen päätä on raskasta kannatella, kun taas teline voi aiheuttaa vaaratilanteita, koska rauhoitettukin hevonen reagoi jonkin verran tapahtumiin. Köyttä pääsee tarvittaessa nopeastikin löysäämään. Myy esim. antaa hirmu hyvin hoitaa hampaansa, mutta sen on vähintään kerran otettava jossain vaiheessa jalat alleen ja pompattava silmänräpäyksessä loikka taaksepäin. Kiltisti poni kyllä antaa sen jälkeen itsensä kiinni ja toimenpidettä voidaan taas jatkaa.

Loppupäivä menikin ulkoilessa rikkaruohoja kitkemällä, kunnes alkoi hämärtämään ja sormia palelemaan. Tippakin avusti kitkemisessä. Miten se sattuikin juuri sopivasti tulemaan paikalle, kun rikkaruohoämpärini oli täyttynyt ja juuri siinä kohtaa oli meheviä voikukanlehtiä. <3

Herkutteluja ja puutarhavinkki

Apulandiasta ja kaupoilta kotiutumisen jälkeen päivän ruoaksi valmistui kinkkusalaattia, aikalailla oman kasvimaan antimista. Juustoja oli tarkoitus nauttia pataleivän kanssa, mutta se olisi pitänyt laittaa aamusta tekeytymään. Tyydyttiin kaupan ciabatta leipään, joka ei kyllä maistunut miltään.
Jälkiruoaksi maistettiin Maraboun uutta jugurtti, mysli, marjasuklaata, joka taas oli oikein hyvän makuista! Rakastan suklaata! <3

Tällä viikolla Dr. Oetkerilla on ollut käynnissä #puolukkahaaste. Tänään iltakahvin kanssa herkuttelimme siis puolukkaleivoksilla; Maistuu Makialle blogin ohjeella valmistetuilla kekseillä. Jätin valkosuklaan pois ja karpalot korvasin itse koivikostamme keräämilläni puolukoilla. :) 

Puutarhavinkki

Kypsät omenat kasvihuoneessa kypsyttävät kasvihuoneen satoa.

Niin se taas viikko vierähti. Säät ovat kyllä olleet aivan mahtavia ja samanlaisina näyttäisi jatkuvan tulevallakin viikolla! Onko teillä jo millaisia suunnitelmia ensi viikolle?  Itselläni on nyt sisustuskärpänen pahasti puraissut. Olen selaillut kauppojen valikoimia ja suunnitellut miten sitä saisi vähän kotimme ilmettä raikastettua. Pudjetti on pieni, mutta tiedän jo aikalailla mitä haluaisin. Eli toivottavasti pääsisin ensi viikolla vähän kauppoja kiertelemään. :)

Ps. Koivikon Katveessa löytyy myöskin facebookista.

Vierailu Apulandiassa

Lahdessa on ollut Apulannan kahvio jo jonkin aikaa avattuna, mutta eilen oli virallisten avajaisten aika. Sain oman isäni lähtemään mukaani, mutta eksyimme ilmaisten ämpäreiden jonoon. Ämpärit jäi kuitenkin saamatta, kahvijonokin kasvoi kovin pitkäksi ja museoonkin mahtui vain rajallinen määrä kävijöitä, joten katsoimme parhaaksi katsoa vierailulle rauhallisempi ajankohta. Kyynärsauvatkin, kun ovat tällaisessa yleisötapahtumassa hieman tumpelot. Ihan mahtavaahan se oli, että yleisöä oli saapunut niin paljon paikalle!!  

Maltoin jopa yön nukkua, kun tänään jo halusin lähteä kokeilemaan uudelleen. Kauppareissullekin kerta piti lähteä, niin lupauduin isännälle tarjota aamukahvit. Vastaanotto Apulandiassa oli lämpöinen ja ihanana yllätyksenä Sipe Santapukki tuli heti juttusillemme. Kyynärsauvanikin saivat pientä tuunausta ja nyt niitä koristaa nimmari <3. 

Facebooksissa olen seurannut kahvilan päivityksiä herkullisen näköisistä leivoskuvista ja en kyllä joutunut pettymään; nam, raakakakku voikin olla hyvää! Kiva olisi myös kuulla, kun Sipe kertoi, että keräävät myös omin pikku kätösin raaka-aineita kahvilan leivoksiin; Aivan mahtavaa! Kahvila käynnistä sai myös passin, johon leimoja keräämällä kymmenen kahvin saa ilmaiseksi.  Kahvilan henki ja fiilis oli niin hyvä, että kyllä varmana passi tulee leimoilla täytettyä! 

Museo oli toteutettu mielekkääksi ja Apulannan näköiseksi. Katsottavaa ja luettavaa jäi vielä seuraavillekkin kerroille. Vink vink, käykää pimputtelemassa flyygeliä ja pääsette näkemään bändin videoklippejä uran varrelta! 

Kyllä voin suositella tulemaan vähän kauempaakin kokemaan Apulandia! 

Vai oletko jo käynyt paikan päällä? Mitäs pidit? :)

Kurkistus askarteluhuoneeseeni

Pienen Linnun Makrotex-haasteen teemana on sisustus. Olen esitellyt huoneen vanhassa blogissani aiemmminkin. Erona on nyt se, että tavarat on enemmän esillä murtuneen jalan vuoksi. Tämän näköisenä huone ei välttämättä ole kaikista sisustuksellisin, mutta vietän nyt huoneessa paljon aikaa ja käytännöllisyys on ykkösenä.

Säilytystilaa askartelutavaroille löytyy ihan mukavasti: iso kaappi, askartelukomeron hyllyt, Ikean Hemnes vuodesohvan laatikot ja Ikean Kallax kaapit seinällä. Kyynärsauvojen kanssa tavaroiden noutaminen on hankalaa, joten olen haalinut eniten käyttämäni tavarat kädenulottuville. Ostin myös pöydän viereen korivaunut olotilan vuoksi. Korivaunut tulevat varmaankin jatkossakin jäämän käyttöön; ne saa sitten onneksi askartelukomeron puolelle oven taakse piiloon. Askartelukomeron olen tällä hetkellä pyhittänyt lähinnä korttiaskarteluille, kun iso pöytä on varattu nukkekotiaskarteluille.

Tykkään kovasti peltirasioista ja niille onneksi löytyy askarteluhuoneessa ihan käyttöäkin. Saan siis hyvällä syyllä haalia näitä ihanuuksia. Niissä pysyvät mm. kiiltokuvat ja nukkekotiprintit siistissä järjestyksessä. Saksipussukka askartelukomeron seinällä on valmistettu kahvipusseista. Sain sen naapurin herttaiselta mummolta kiitoksesi. Olin kerran ponini kanssa kärryajelemassa, kun mummo oli sahaamassa puunhaaraa varjostamasta marjapensaita. Näytti niin hurjalta, että pistin ponin puuhun parkkiin ja riensin avuksi.

Käythän tästä katsomassa myös muidenkin sisustus-postauksia.

Hyvää suomenhevosen päivää!

Suomenhevosta on jalostettu puhtaana rotuna yli sata vuotta. Tänä päivänä suomenhevonen on merkittävä osa suomalaista hevosurheilua ja alan yrittäjyyttä. Suomenhevosia on kolmasosa koko Suomen hevosmäärästä eli noin 20 000. Suomenhevonen on ainutlaatuinen alkuperäinen suomalainen hevosrotu, jota käytetään niin raviurheilussa, valjakkoajossa, terapiahevosena, ratsastusurheilun eri lajeissa kuin perinteikkäästi työhevosenakin.

Pientä luksusta arkeen

Hemmottelin itseäni ja kävin elämäni ensimmäisessä kasvohoidossa. <3

Lahden kauppakeskus Karisman Apteekki tarjoaa myös kosmetologin palveluja. Apteekin kanta-asiakkaille oli elokuun aikana varatuista peruskasvohoidosta 10€ alennus, joten hyödynsin tämän tarjouksen.  

Tunti viisitoistaminuuttia piti sisällään puhdistuksen, kuorinnan, syväpuhdistuken, kasvo ja niskahieronnan, naamion, hoitovoiteen ja kulmakarvojen nyppimisen.
Hoito oli niin rentouttava, mitä siltä toivoinkin! Pientä luksusta arkeen. Voin kyllä lämpöisesti suositella!

Dr. Oetker viikon haaste on ollut #omenahaaste ja tänään oli viimeinen mahdollisuus osallistua omenaleivonnais kuvalla arvontaan. Loistava syy siis leipoa! Kehittelin suosikki mustikkamuffinien ohjeestani omenaversion. Näistä tuli kyllä hirmuisen hyviä. Ohjeessa ei vatkailuja ja vispailuja tarvita, vaan aineet vain sekoitetaan keskenään.

Kuukausimansikkaa meillä on ollut kasvamassa kahta lajiketta; valkoista ja punaista. Satoa nämä ovat tuottaneet koko kesän ja yhä vaan naposteltavaa pukkaa! Loistava hyötykasvi! Kasvi on hyvin hidas itämään ja usko voi lopahtaa, mutta maltti on valttia. 

Saatiin paikalliselta lehmätilalta ternimaitoa, joten valmistin siitä eilen uunijuustoa. Maidon sekaan lisättiin vain 1tl litraa kohden suolaa. Kadettiin voideltuun uunivuokaan ja paistettiin 175 asteisessa uunissa noin puolitoista tuntia. Moni kertoo tykkäävänsä juustostosta lämpöisenä kanelin ja sokerin kera. Itse tykkään jääkaappikylmänä lakkahillon kanssa.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Pyörähdys suomenratsujen kuninkaallisissa

Suomenratsujen kuninkaalliset on järjestetty Ypäjän hevosopistolla jo viisitoista vuotta. Kilpailut ovat avoimet ainoastaan suomen(pien)hevosille. Lämminhenkinen tapahtuma on kasannut rodun samanhenkisiä ystäviä yhteen, aina syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna.
Tapahtuma on ollut yleisölle maksuton ja kantiini on tarjonnut hyvällä hintalaatusuhteella suolaista ja makeaa purtavaa. Melkeinpä joka vuosi on tullut katsomossa oltua ja mikä hienointa, niin tuo mieskin on lähtenyt mielellään mukaan!

Tämän vuoden kilpailut tuotti pienoisen pettymyksen. Portilta sai rannekkeen käteen ja tapahtumaan oli tullut 5€ sisäänpääsumaksu. Eihän 5€ paljoa ole, kun sen piti sisältää ohjelmalehtisenkin. Ohjelmalehtistä emme kuitenkaan mistään saaneet. Lähtölistat kattavaa ohjelmalehtistä olisi kyllä kaivattu! Infotiskiltäkään ei kaikkiin luokkiin lähtölistoja ollut. Puhelimestakaan en niitä löytänyt. Ennen lähtölistoja oli sentään niitattuna seiniin ja ilmoitustauluihin sinne tänne. Tuloksiakaan ei löytynyt.

Saavuimme paikalle vähän kymmenen jälkeen. Menimme seuraamaan Prix de Horze 90cm luokkaa ja se jäikin sitten ainuaksi luokaksi mikä tuli kokonaan nähtyä. Sinisen ja turkoosin sävyt näyttivät nyt olevan ratsastajien keskuudessa pop. :D Luokan jälkeen derbykentän valoitti pariksi tunniksi perinteinen oriesittely jälkeläisineen. Samat (komeat) orit vuodesta toiseen ei jaksanut enää innostaa. Voi mikä surku tuli, kun näimme kanttiinin tarjottavat. Joroisten (?) munkit olivat vaihtuneet pakaste berliini ja omarmunkkeihin. Hyviähän nekin on, mutta niitä saa meidänkin kaupoista. Himoitsin panniiniakin, mutta eipä niitäkään enää myyty. Kanttiinin hinnatkin olivat pomsahtaneet aika suolaisiin lukemiin. Invaliidin avustajaa turhautti, kun tarjottimet oli poistettu käytöstä ja sen seurauksena munkkinikin sai vielä kahvidippauksen.

Jonkin aikaa seurattiin kouluratsastusta, kunnes vatsa alkoi kurnimaan. Katettua ruokailutilaa oli vähän ja kyynärsauvojen kanssa syöminen seisoviltaan ei houkuttanut. Seuraava esteluokkakin olisi alkanut vasta puolen tunnin kuluttua ja sade alkoi yltymään. Siinä vaiheessa päätin, että eiköhän tämä ollut tässä ja lähdetään kotiin ja käydään syömässä jossakin matkan varrella. Näkihän siellä sentään nättejä suokkeja <3, mutta ensivuonna ei varmaan tule enää lähdettyä.

Suomenhevosen katakirja täytti 2007 sata vuotta, josta lähtien 6.9 on kehoitettu nostamaan suomen lippu salkoon. Tulevana tiistaina laittakaa siis liput liehumaan kansallisrodumme kunniaksi.